On satanut koko päivän. Se tekee onnelliseksi. Aamulla poltin ihoni punaiseksi tulikuumassa suihkussa - aamujen kuuluu tuoksua kahville ja saippualle. Olen roikkunut koko päivän verkkareissa ja hupparissa. Se ei ole tapaistani, mutta tuntui tänään hyvälle.
Pieni heräsi viime yönä huutamaan puoleksi tunniksi. Rauhoittui ainoastaan isänsä sylissä, minun sylissäni itku vain yltyi. En tiennyt, mitä ajatella. Olen aina ollut se, joka ainakin saa pienen tyyntymään. Jos ei muuten, niin rinnalla. Ja nyt minun vauvani parkui minua kuin vierasta! Mökötin miehelleni koska en voi mököttää seitsenkuiselle vauvalle. Kirveli niin helvetisti.
Tänään pieni oli niin väsynyt yön jäljiltä, että tyytyi kuuntelemaan sadetta minun sylissäni ja vain olemaan, tutkimaan rauhassa esineitä käsissään. Onneksi niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti